Poliisille tehdään entistä enemmän rikosilmoituksia tilanteissa, missä on jouduttu nettipetoksen uhriksi. Summat vaihtelevat 10 eurosta aina tuhansiin euroihin asti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen ostaa tuotteen mutta sitä ei koskaan lähetetä hänelle, tai että myynnissä olevaa ”kahvikuppia” ei ole edes olemassa, vaan joku myy samaa kuppia kymmeniä eri kertoja. Yhteistä tapauksille on se, että aina löytyy joku, jolle hinta on niin houkutteleva että ”järki” sumenee.
Poliisi uskoo, ettei saa tietoonsa läheskään kaikkia tapauksia, missä on jouduttu nettipetoksen uhriksi.
– Taustalla saattaa olla ajatus, että tappio on niin pieni tai petoksen kohteeksi joutumista hävetään, eikä sen takia haluta tehdä ilmoitusta, kertoo rikosylikonstaapeli Ari Alatalo Lapin poliisilaitokselta.
Petokset työllistävät poliisia
Netissä tapahtunut kaupan käynti on tullut jäädäkseen. Poliisi toivookin noudattamaan tiettyä varovaisuutta nettiostosten suhteen ainakin silloin, kun kauppaa tehdään kahden henkilön kesken tai ostoksia tehdään ulkomaisilla sivustoilla. Nettiostosten lisääntyminen näkyy suoraan poliisin työpöydällä lisääntyvinä rikosilmoituksina. Poliisi ei näe ongelmaksi kaupankäyntiä, joka tapahtuu tunnettujen yritysten verkkokaupassa, vaan ongelmat liittyvät monesti yksityisten henkilöiden keskinäiseen kaupankäyntiin osto- ja myyntisivustolla.
– Välillä tulee olo, onko kansalaisille tullut nettiostoksissa ns. ”vauhtisokeus”, eli nettiostoksia tehdään hetken mielijohteesta kännykällä, vaikka lenkillä, eikä tarkisteta sen kummemmin myyjän taustoja, kertoo ylikonstaapeli Jorma Lantto Lapin poliisilaitokselta.
Vaikka sivusto itsessään olisi luotettava, ei se aina tarkoita sitä, että myyjä olisi. Poliisi saakin ilmoituksia petoksista, missä myydään tavaraa mitä ei ole olemassa.
– Ei poliisikaan voi varmuudella sanoa, mikä sivu on turvallinen ja mikä ei. Yleisesti on hyvä tiedostaa, että kaikissa nettikaupoissa on omat riskinsä, ja jos haluaa toimia ns. varman päälle on käytävä kivijalkamyymälässä, muistuttaa Lantto.
Jos se on liian hyvää ollakseen totta, on se liian hyvää ollakseen totta
Sähköposteihin ja puhelimiin tulee jatkuvasti erilaisia viestejä, joissa houkutellaan tarttumaan uskomattomiin tarjouksiin ja toimimaan nopeasti. Tällaisissa tilanteissa tulisi aina muistaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, voiko tarjous olla totta tai tunnistanko tarjouksen lähettäneen henkilön tai yrityksen. Mikäli viestit sisältävät erikoisia linkkejä, kannattaa niiden klikkaamiseen ja avaamisen suhtautua aina pienellä varauksella.
– Jokainen voi tahollaan miettiä omaa nettiostosta hieman pidempään ja myös selvittää onko tekemisissä rehellisen myyjän kanssa tai löytyykö kyseisestä yrityksestä oikeita tietoja esimerkiksi netistä. Kun tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin silloin pitää hälytyskellojen soida, muistuttaa Alatalo.
Lapin poliisilaitos muistuttaa, että omien läheisten kanssa on hyvä ottaa puheeksi verkko-ostamiseen liittyviä riskejä. Etenkin ikäihmisiä olisi hyvä auttaa ja tukea, esim. verkkopalveluiden käytössä ja muistuttaa, että kaikkiin tarjouksiin ei tule tarttua.
– Lopuksi haluamme vielä muistuttaa, että poliisi ei koskaan kysy tai pyydä pankkitunnuksia! päättää Alatalo.
Ennen kuin klikkaat,
- mieti, tunnenko/tiedänkö soittajan, yrityksen
- selvitä, voiko tuotetta käydä katsomassa
- pohdi, miksi asialla on niin kova kiire
- kysy, miksi pankkitunnuksia pitäisi antaa puhelimitse tai sähköpostitse
- tarkista, löytyykö yrityksestä tai henkilöstä tietoja
Jouduitko petoksen kohteeksi? Tee sähköinen rikosilmoitus
Poliisin Pysähdy! -kampanja: tietoa petoksista