Poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna yhteensä 44 391 rikosta, joista liikennerikoksia oli 12 076. Hälytystehtäviä poliisi hoiti Itä-Suomessa viime vuonna 44 572 kappaletta ja erilaisia lupia myönnettiin yli 127 000 kappaletta.
Rikosten kokonaismäärä pysyi likimain vuoden 2022 tasolla
– Vuoteen 2022 verrattuna rikosten lukumäärä kasvoi 569 rikoksella eli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,3 prosenttia. 2020-luvulla rikosten määrä Itä-Suomen alueella on pysynyt keskimäärin noin 44 500 tietämillä, joku vuosi on menty vähän sen yli ja joku vuosi jääty vähän sen alle, kertoo rikosylikomisario Kalle Toivanen Itä-Suomen poliisista.
Omaisuusrikoksista lukumäärällisesti eniten yleistyivät petokset
Lukumäärällisesti vuonna 2023 Itä-Suomessa lisääntyi petosrikokset. Viime vuonna poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 6 282 petosrikosta, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 5 323. Kasvua petosten määrässä tapahtui noin 18 prosenttia ja lukumäärällisesti se on 959 petosrikosta enemmän kuin vuonna 2022. Petosrikosten lukumäärä on lisääntynyt vuosikymmenen taitteesta lähtien.
Toivasen mukaan petosrikosten määrän kasvua selittää tietoverkkoavusteisten petosten lisääntyminen. Ihmisiltä huijataan rahaa monin eri tavoin ja koko ajan tulee uusia huijaustapoja. Lukumäärällisesti eniten petoksia tapahtuu erilaisilla markkina-alustoilla, joissa myydään olematonta tavaraa eli uhri maksaa tuotteesta, jota ei ole edes olemassa. Merkittävimmät rahasummat pyörivät puolestaan huijauksissa, joissa eri tavoin saadaan haltuun uhrin verkkopankkitunnukset tai pankki-/luottokortin tiedot.
– Petosrikollisuuden lisääntyminen näkyy koko valtakunnassa ja poliisi on lisännyt henkilöstöä tutkimaan sekä sarjoittamaan tietoverkkoavusteista petosrikollisuutta. Itä-Suomen poliisissa on lisätty myös petosrikostutkijoiden määrää sekä nimetty näille rikoksille oma tutkinnanjohtaja, Toivanen kertoo.
Näiden rikosten tutkinta vaatii erityisosaamista ja mukana on myös paljon kansainvälistä rikollisuutta, jotka tuovat omat haasteet juttujen selvittämiseen. Toivasen mukaan eri maissa on erilaiset lait, jotka säätelevät esimerkiksi tietoverkoista saatavien tietojen luovuttamista viranomaisille. Joskus virka-apupyyntö ulkomaille saattaa kestää siellä pitkäänkin ennen kuin vastaus saadaan tai sitä ei aina tule lainkaan.
Toivanen kertoo, että petosrikosten tutkinnassa on saatu hyviä tuloksia kotimaassa, mutta myös kansainvälisen yhteistyön kautta on pystytty paljastamaan isoja petosrikoskokonaisuuksia. Tulevaisuudessa nämä erilaiset huijaukset eivät tule vähenemään vaan päinvastoin ja ne kehittyvät jatkuvasti, joten jokaisen turvallisuustaidot tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimittaessa nousevat arvoon arvaamattomaan.
Kiristysrikokset ovat myös menneet tietoverkkoihin
Prosentuaalisesti tarkasteltuna viime vuonna poliisin tietoon tulleiden kiristysrikosten määrä nousi Itä-Suomessa lähes 74 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2023 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 160 kiristysrikosta, kun vuotta aiemmin kiristyksistä kirjattiin 92 rikosilmoitusta. Kehityssuunta on samanlainen myös valtakunnallisesti tarkasteltuna.
– Kiristysrikokset ovat enenevässä määrin nykyisin verkossa tapahtuvia. Eniten on lisääntynyt erilaisilla keskustelualustoilla tapahtuneet intiimien kuvien kalastelut. Kuvien päätyminen rikolliselle on johtanut siihen, että uhrilta kiristetään rahaa tai esimerkiksi pelisivustojen maksuja vastapainoksi sille, ettei kiristäjä julkaise uhrin intiimejä kuvia tämän läheisille tai yleisesti sosiaalisen median kanavilla, kertoo Toivanen.
Osa kiristyksistä on liittynyt väitteisiin, että uhrin tietokone on kaapattu ja koneen lukitsemisen välttämiseksi uhrin on maksettava kiristäjälle rahaa tai bitcoineja. Joukossa on ollut myös tietomurtoja, joihin on liittynyt kiritystä.
Lisääntynyt ryöstöjen määrä liittyy huume- ja sähkötupakkakauppoihin
Viime vuonna poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 200 ryöstöä, joka on 48 tapausta enemmän kuin vuonna 2022. Prosentuaalisesti lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 31,58 prosenttia.
– Ryöstöjen määrän lisääntyminen liittyy pitkälti huumausainekauppojen yhteydessä tapahtuneisiin ryöstöihin eli joko myyjä tai ostaja on joutunut kaupanteon yhteydessä ryöstön kohteeksi, Kalle Toivanen kertoo.
Toivasen mukaan huolestuttavaa tässä kehityksessä kuin myös yleisesti huumausainerikollisuuden kehityksessä on se, että yhä nuoremmat ovat ajautuneet huumeiden käyttäjäpiireihin sekä myös huumeiden levitykseen. Toinen huoli on lisääntyneistä ryöstöistä, joita nuoret tekevät wape- eli sähkötupakkakauppojen yhteydessä tai sitten näistä johtuvien velkojen perinnässä.
Itä-Suomessa ei toimi yhtään poliisihallituksen määritelmän mukaista katujengiä, jollaisia on esimerkiksi Etelä- ja Lounais-Suomessa. Itä-Suomessa ei ole tullut esille tapauksia, joissa täysin ulkopuolinen olisi joutunut ryöstön kohteeksi, vaan tapauksiin on liittynyt juurikin edellä mainittua kaupantekoa tai aiemmista kaupoista jääneen velan perimistä.
– Korostaisin nuorten ja lasten vanhempien mielenkiintoa siihen, missä ja keiden kanssa oma nuoriso liikkuu. Luottamuksellisten keskusteluvälien ylläpito nuorten kanssa on tärkeää ja silloin asiat eivät pääse niin sanotusti ryöstäytymään käsistä. Nuoressa tapahtuva käyttäytymisen ja kaveripiirin muutos sekä aiempien harrastusten lopettaminen ovat usein merkkejä siitä, ettei nuoren asiat ole välttämättä kaikilta osin kunnossa, sanoo Toivanen.
Toivanen tähdentää, että kenenkään ei tarvitse olla näiden ongelmien kanssa yksin. Hyvinvointialueiden sosiaalitoimijat sekä erityisnuorisotyön ammattilaiset kuin myös poliisi sekä monialainen Ankkuri-toiminto auttaa ongelmiin joutuneita nuoria ja heidän perheitään. Yhteyttä ammattilaisiin kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä eli yhteyttä kannattaa ottaa, jos olet huolissasi oman nuoren asioista tai vaikkapa vain kysyäksesi neuvoa nuoren asioihin liittyen.
Seksuaalirikosten määrä kasvoi lakiuudistuksen vuoksi
Viime vuonna Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli 22,38 prosenttia enemmän seksuaalirikoksia kuin vuonna 2022. Lukumäärällisesti seksuaalirikosten määrä kasvoi 113 tapauksella eli vuonna 2022 seksuaalirikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa 505 tapausta ja viime vuonna 618. Seksuaalirikosten kasvua selittää rikoslakiuudistus, jossa uusia rikosnimikkeitä tuli lakiin. Uusista rikosnimikkeistä muun muassa seksuaalisia kajoamisia tuli Itä-Suomessa poliisin tutkintaan viime vuonna 97 tapausta.
Hyvänä asiana voidaan nähdä se seikka, että kynnys seksuaalirikoksista ilmoittamiseen poliisille on edelleen madaltunut.
Rikostutkinnan tulokset aiemman vuoden tasolla
Itä-Suomessa poliisi on selvittänyt viime vuonna tietoon tulleista rikoksista 45,8 prosenttia, kun vastaavasti vuonna 2022 selvitysprosentti oli 45,4 prosenttia.
Toivasen mukaan rikosten selvitysprosentti toki nousee tuosta jonkun verran, koska moni viime vuonna tietoon tulleista rikoksista on vielä tutkinnan alla.
Rikosten tutkinta-aika lisääntyi viime vuonna Itä-Suomessa 39 vuorokaudella ja rikosten tutkinta kesti viime vuonna keskimäärin 232 vuorokautta eli noin seitsemän ja puoli kuukautta. Valtakunnallisesti Itä-Suomessa jäätiin selvitysprosenteissa keskiarvon alapuolelle, mutta tutkinta-ajassa olimme keskivertoa parempia.
Liikennerikosten määrä pysyi lähes ennallaan ja rattijuoppojen määrässä pudotusta
Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä pysyi lähes samana kuin vuonna 2022 ja viime vuonna niitä oli Itä-Suomessa 12 076 tapausta, kun vuonna 2022 liikennerikoksia tuli ilmi 12 040 tapausta.
Rattijuoppoja tavattiin Itä-Suomen liikenteestä viime vuonna yhteensä 1 618 tapausta, näistä törkeitä tapauksia oli 713. Vuoteen 2022 verrattuna rattijuopumuksia oli kaikkiaan 86 tapausta vähemmän.
Siinä missä Helsingin poliisilaitoksen alueen liikennejuopumuksissa huumeet ja lääkkeet olivat kaksi kertaa alkoholia useammin päihteenä, niin esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen selvästi yleisin liikenteessä käytetty päihde, noin 64 prosentissa tapauksista. Tosin huumausaineet liikennejuopumusten syynä ovat myös Itä-Suomessa lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna.
Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä oli viime vuonna 469. Tapausten määrä lisääntyi 44 tapauksella eli kymmenellä prosentilla vuoden 2022 tasosta, joka oli 425 tapausta.
Liikennekuolemien määrä väheni – onnettomuuksien taustalla erityisesti ajonopeudet, ajoterveys ja alkoholi
Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi vuonna 2023 yhteensä 20 henkilöä. Liikennekuolemista yhdeksän tapahtui Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa neljä ja Pohjois-Savossa seitsemän. Kuolleiden määrä väheni seitsemällä vuoteen 2022 verrattuna.
– Viiden vuoden tarkastelujaksolla on liikennekuolemien määrässä ollut vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2023 onnettomuuksissa menehtyneiden määrä on vähentynyt 11,3 prosenttia verrattuna vuosien 2019-2021 keskiarvoon, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.
Pahkinin mukaan Itä-Suomen liikennekuolemissa vuodelta 2023 erottuu taustatekijänä erityisesti ajonopeudet; kova ajonopeus tai liian suuri tilannenopeus. Ajonopeudet ovat olleet taustatekijänä yli puolessa Itä-Suomessa sattuneista liikennekuolemista. Onnettomuuksista seitsemän onnettomuutta on ollut suistumisonnettomuuksia ja seitsemän kohtaamisonnettomuuksia. Alkoholi on ollut osasyynä noin joka neljännessä liikennekuolemassa. Heikentynyt ajoterveys oli kolmanneksessa tapauksissa taustalla. Itä-Suomen liikennekuolemat sattuvat koko maata useammin henkilöautoissa. Osallisten iän mukaan ei 2023 aineistossa noussut esiin erityistä riskiryhmää. Menehtyneet olivat iältään 17–90 vuoden välillä.
Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 310. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 88 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Etelä-Savossa henkilövahinko-onnettomuuksien määrä väheni 14:llä. Pohjois-Savossa näiden onnettomuuksien määrä väheni 17:llä. Pohjois-Karjalassa henkilövahinkojen määrä taas nousi 5:llä.
Vuoteen 2022 verrattuna liikennemäärät kasvoivat alustavien tietojen mukaan koko viime vuonna reilut kaksi prosenttia, mikä johtui henkilöautoilun noin kolmen prosentin kasvusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja talouden taantuma heijastelivat vuoden aikana raskaan liikenteen määrissä, jotka vähenivät edellisvuodesta vajaalla viidellä prosentilla. Koronaa edeltävään tasoon (2019) vertailtaessa liikennettä oli maanteillämme vuonna 2023 yli viisi prosenttia vähemmän. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020.
Hälytystehtävien määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla
– Itä-Suomessa poliisi hoiti viime vuonna 44 572 A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävää. Hälytystehtäviä oli 364 enemmän kuin vuonna 2022 eli käytännössä tehtävien määrä pysyi lähes samana, kertoo ylikomisario Hans Vuoti Itä-Suomen poliisista.
Hälytystehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika oli viime vuonna niin ikään samalla tasolla kuin vuonna 2022. A-kiireellisyysluokan tehtävissä vuonna 2023 poliisi oli paikalla Hätäkeskuksesta tehtävän saatuaan keskimäärin 13,5 minuutissa ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä paikallaoloon meni keskimäärin 20,1 minuuttia.
Vuoti kertoo, että kun tarkastellaan kaikkia poliisin tehtäviä ja mukaan otetaan C-kiireellisyysluokan tehtävät, niin viime vuonna Itä-Suomessa poliisilla oli kaikkiaan 98 474 tehtävää, joista C-luokan tehtävien osuus oli 53 902 tehtävää. C-kiireellisyysluokan tehtäviin kuuluu poliisin muille viranomaisille antamat virka-aputehtävät sekä poliisipartioiden oma-aloitteiset järjestyksen valvonta- ja liikennevalvontatehtävät. Kokonaistehtävä määrä kasvoi vuoden 2022 luvuista 5 064 tehtävällä, joka on prosentteina 5,42 prosenttia.
Itä-Suomen poliisilaitos myönsi viime vuonna yli 127 000 lupaa
– Lupamäärissä on viime vuosina ollut suurta vuosittaista vaihtelua, johon ovat vaikuttaneen muutaman vuosi sitten ollut covid19 pandemia ja toisaalta myös muuttunut tilanne maailmalla. Vuoden 2023 aikana poliisilaitoksella myönnettiin yhteensä 127 100 lupaa, joista valtaosa kohdistui matkustusasiakirjoihin eli 113 577, kertoo ylikomisario Jyrki Kasanen Itä-Suomen poliisin lupapalveluista.
Kasasen mukaan passeja myönnettiin edellisvuotta vähemmän, mutta vastaavasti henkilökortteja aiempaa enemmän. Moni luvanhakija on ilmoittanut matkustavansa jatkossa vain Euroopassa, jolloin henkilökortti on pienemmän kokonsa johdosta kätevämpi ja helpommin kuljetettavaksi mukana esimerkiksi lompakossa.
Aselupien määrässä on pienoista kasvua ja Itä-Suomessa käsiteltiin yhteensä 10 424 aselupaa. Aselupien määrän kasvussa näkyy reserviläistoiminnan ja sen myötä reserviläisampumaharrastuksen lisääntyminen. Myös erilaisia yleisötapahtumia järjestettiin aiempaa hieman enemmän. Turva-alan lupamäärissä ei ole ollut niin suurta vuosittaista vaihtelua ja niitä käsiteltiin hieman vajaa 1 800.
Yli 9 000 ajo-oikeustapausta Itä-Suomen poliisin käsittelyssä
– Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeusasiat eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa näistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle, kertoo ylikomisario Jaska Immonen Itä-Suomen poliisin lupavalvonnasta.
Immosen mukaan käsiteltyjen ajo-oikeusasioiden kokonaismäärä oli vuonna 2023 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan yli 9000 kappaletta. Näistä asioista suurin osa on rikos- ja terveysperusteisia ajokieltopäätöksiä, joita oli käsittelyssä noin 5 000 kappaletta.
Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2023 yhteensä 1 409 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2022 päätöksiä oli 1 210 kappaletta. Päätösten määrän kasvu ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden nuhteettomuusseurannasta.
Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin vuonna 2023 yhteensä 32 kappaletta, vastaava luku vuonna 2022 oli 12 kappaletta. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen 10 kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen 15 kappaletta, vartijalle annettu varoitus kolmessa tapauksessa ja järjestyksenvalvojalle annettu neljässä tapauksessa.
Immosen mukaan päätösten määrän kasvu ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden nuhteettomuusseurannasta.
Poliisin henkilöstömäärä Itä-Suomessa väheni edellisestä vuodesta
Vuoden 2023 lopussa Itä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstömäärä oli yhteensä 857, kun se vuotta aiemmin oli 882. Poliisien määrä väheni 17 henkilöllä ja oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 658 ja vastaava luku vuoden 2022 lopussa oli 676.
Muiden kuin poliisien määrä pysyi lähes samana eli viime vuonna muuta henkilöstöä oli 181 henkilöä, kun vastaavasti 2022 lopussa muuta henkilöstöä oli 182. Poliisiopiskelijoita työskenteli viime vuonna Itä-Suomessa 18, kun opiskelijoiden määrä vuonna 2022 oli 25 henkilöä.
Yksi kommentti artikkeliin ”Petos-, ryöstö- ja kiristysrikosten määrät kasvoivat viime vuonna Itä-Suomessa”