Rikostarkastaja Jari Koski on valittu Stadin Skoudeksi 2022. Koski on Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon johtaja. Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille tai ansioituneille poliiseille. Palkinto jaettiin nyt 15. kerran.
Koski on työskennellyt suurimman osan urastaan väkivaltarikostutkinnan parissa rikostutkijana sekä tutkinnan- ja toiminnonjohtajana. Hän on pidetty poliisi, joka on työssään osoittanut pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta vaikeiden rikosjuttujen selvittämisessä. Hän suhtautuu työhönsä analyyttisesti ja huolehtii kollegoiden hyvinvoinnista.
Tuore Stadin Skoude tuli Helsingin poliisiin töihin 1990-luvun alussa. Into rikostutkintaan alkoi eräästä 37-keikasta, eli tehtävästä, jossa hän meni kenttäpartiossa selvittämään kuolleen henkilön tapausta.
– Silloinen väkivallan porukka tuli paikalle, ja syttyi kipinä, että haluan kuulua tuohon osaan poliisityön ketjua. Vaikka olen välillä käynyt ”vieraissa”, olen aina löytänyt tieni takaisin väkivaltarikostutkinnan pariin. Syynä paluuseen ovat yhtäältä mielenkiintoiset ja välillä vaikeasti selvitettävät jutut ja toisaalta hyvä sekä ajoittain pikimustan huumorin sävyttämä työyhteisö. Meillä on erikoistumisen kautta Suomen parhaat osaajat, ja tutkintaryhmillä on aito halu kehittää toimintaa entisestään, Koski sanoo.
Väkivaltarikostoiminnon johtajana Koski on ollut vuodesta 2017 alkaen. Hän haluaa kiittää henkilöstöä ammattimaisesta otteesta, hyvästä asenteesta ja pitkästä pinnasta.
– Onnistuminen ei riipu yksilöstä, vaan meillä tehdään asiat yhdessä. Esimerkiksi korona-aika on näyttänyt, miten muutoskykyisiä työntekijöitä täällä on.
Erityisen tyytyväinen Koski on siihen, miten toiminnossa on kehitetty rikosasioiden tutkintaprosessia ryhmien omin toimin. Tutkittavaksi tulevat rikosasiat esikäsitellään ja seulotaan pääosin tutkintaryhmissä. Näin varmistetaan se, että kiireellisimmät tehtävät, kuten rikosten uhrien palveluohjaus, saadaan tehtyä ilman viivettä.
Työntekijöiden jaksaminen huolestuttaa
Vaikka toiminnossa tehdään hyvää tulosta, Koski on huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Välillä hän pohtii, mikä on hinta jatkuvasta venymisestä, rikosten tehokkaasta selvittämisestä ja kansalaisten luottamuksen ylläpitämisestä.
– Väkivaltarikosten tutkiminen on muutenkin raskasta, joten toivoisin, ettei sitä tarvitsisi tehdä oman terveyden kustannuksella.
Koski sanoo, että esimerkiksi lainsäädäntö kaipaisi muutosta, jotta yksittäinen työntekijä, kuten tutkinnanjohtaja, ei joutuisi yksin kantamaan niin suurta vastuuta tutkinnasta. Kosken mielestä on olemassa tapauksia, joissa vastuu kuuluisi pikemminkin organisaatiolle kuin yhdelle tekijälle.
Esitutkintapakkoa tulisi arvioida niin ikään uudelleen, toteaa Koski. Nykyään jokaiselle rikosasialle täytyy tehdä asianmukaiset toimenpiteet ja päätökset, mikä vie aikaa vakavampien rikosasioiden tutkinnalta.
Median kanssa on käytävä vuoropuhelua
Ajoittainen omalta mukavuusalueelta poistuminen töissä on Kosken mielestä tärkeää. Hän kannustaa kokeilemaan erilaisia työtehtäviä, jotta omaan tekemiseen tulisi uusia kulmia. Itse hän on ollut muun muassa tutkinnanjohtajana poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteisessä Lama-ryhmässä, Haagissa Europolin yhdyshenkilönä ja Thaimaassa uhrintunnistustehtävissä.
Yksi mukavuusalueelta poistumisen muoto on ollut mediassa esiintyminen. Siitä Koski on saanut vuosien varrella paljon kiitosta, vaikka erakkoluonteena hän ei varsinaisesti rakasta julkisia esiintymisiä. Hänet tunnetaan rauhallisista haastatteluista, joissa hän syväluotaavasti valottaa kulloisenkin tutkinnan tai ilmiön kokonaiskuvaa.
Koski kokee, että journalistien kanssa toimiminen on osa hänen tehtäväänsä. Poliisin täytyy kertoa julkisuuteen tekemästään työstä ja vastata kansalaisten tiedonjanoon.
– Toksisella suhtautumisella mediaan saa vain vahinkoa aikaan. Vuoropuhelua tarvitaan. Arvostan toimittajien työssä sitä, että he nostavat tärkeitä asioita esiin, kuten viime aikoinakin on huomattu. Se on heidän tehtävänsä, vaikka välillä poliisiin organisaationa osuu kipeästikin.
Kriittiset uutiset poliisin toiminnasta herättävät usein monenlaisia tunteita organisaation sisällä. Koski huomauttaa, että uutiset eivät yleensä koske yksittäisiä ihmisiä.
Esitutkinnasta ja ilmiöistä tiedottaminen on nykyään Kosken mukaan helpompaa, koska poliisilaitoksissa työskentelee viestinnän ammattilaisia. Heidän kanssaan tiedottamista voi suunnitellaan ja tarvittaessa vaikka harjoitella.
Koski huomauttaa, että tiedottamisessa ei saa ajatella vain tapauksen kiinnostavuutta medialle ja kansalaisille. On erittäin tärkeää miettiä, mitä uhri tai uhrin omainen ajattelee, kun uutiset julkaistaan. Raskasta työtä väkivaltarikostutkinnassa tehdään nimenomaan heidän takiaan.
Helsingin poliisin murharyhmä
Helsingin poliisin niin kutsuttu murharyhmä on muuttanut muotoaan vuosien saatossa. Nykyään väkivaltarikokset-toiminnossa tutkitaan vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten lisäksi keskitetysti seksuaalirikokset, lähisuhdeväkivaltarikokset sekä lapsiin kohdistuvat ja kaikki alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäillyt rikokset. Lisäksi toiminnossa hoidetaan kuolemansyyn tutkinta, kadonneiden henkilöiden tutkinta, yleisvaaralliset rikokset sekä ympäristö- ja eläinrikokset. Uhkaryhmä vastaa toiminnossa ennalta estävästä työstä. Uhkatutkinta muun muassa hoitaa huolta aiheuttavien henkilöiden tapaukset, viranomaisuhkat ja muut kohdennettuun väkivallan uhkaan liittyvät tapaukset.