Sisä-Suomen talousrikostutkintayksikkö vastaanottaa ja tutkii talousrikoksiin liittyvät rikosasiat. Yksikkö vastaa myös liiketoimintakiellon valvonnasta, rikoshyödyn jäljittämisestä ja rikosperusteisten kirjanpidon tarkastusten suorittamisesta.
Talousrikostutkinnassa olevat kokonaisuudet muodostuvat pääasiassa perinteisistä talousrikoksista: kirjanpitorikoksista, verorikoksista ja velallisen rikoksista.
Talousrikostutkintayksikkö kirjasi vuonna 2021 noin 200 uutta luokiteltua talousrikosta ja suurin piirtein sama määrä onnistuttiin päättämään. Näistä valtaosa koostui perinteisistä talousrikoksista. Perinteisempien talousrikoksien lisäksi esitutkinnassa on mm. ympäristörikosasioita, ihmiskauppaan liittyviä rikosasioita ja yrityssalaisuuden rikkomisia.
Poliisi tekee usein yhteistyötä esitutkinnan aikana keskeisten yhteistyöviranomaisten verohallinnon ja ulosottoviranomaisen kanssa. Myös ELY-keskusten ja Avin kanssa yhteistyötä tehdään etenkin ihmiskauppaan ja ympäristörikoksiin liittyen.
Sisä-Suomen poliisilaitoksella oli tammikuun lopussa avoinna noin 270 luokiteltua talousrikosjuttua. Koronapandemia ei ole toistaiseksi näkynyt talousrikosilmoitusten määrissä eikä myöskään ennakoitua konkurssirypästä ole tullut.
– Koronapandemian vaikutukset eivät kuitenkaan kokonaisuudessaan näy vielä rikosilmoitusten määrissä. Konkurssit tulevat viiveellä ja koronapandemia ei ole vielä ohi, kertoo talousrikostutkintayksikön johtaja rikosylikomisario Juha Siljamäki.
Nykypäivänä huijaustavat hyvin moninaisia
Yksikössä tutkitaan myös talousrikoksiksi luokittelemattomia juttuja, jotka useimmiten ovat tutkinta-aikaa vieviä petossarjoja. – Perinteisten petosrikosten määrä on lisääntynyt ja huijaustavat on nykypäivänä mitä moninaisempia. Internet tekovälineenä on useimmiten keskiössä, kertoo Siljamäki.
– Meillä on tullut tietoon myös tapauksia, joissa vääränsisältöinen tilinpäätös on toimitettu Patentti- ja rekisterihallitukselle, josta ne ovat edelleen siirtyneet luottoluokituksia tekevien yritysten käyttöön. Luottoluokitukset saattavat perustua näin ollen virheellisiin tietoihin, jolloin myös luokitukset ovat virheellisiä. – Niihinkään ei siis voi aina luottaa. Luotaessa uusi asiakkuussuhde on oltava tarkkana eli keskusteltava asiakkaan kanssa ja netin avoimista tietolähteistä on saatavissa tietoa, joka luo käsitystä taustoista, ohjeistaa Siljamäki.
Poliisi valvoo liiketoimintakiellon noudattamista
Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä, jos henkilö on mm. laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä lakisääteisiä velvoitteita. Liiketoiminnassa tehdyt rikokset ovat yleensä syy liiketoimintakiellon määräämiselle.
Poliisi suorittaa talousrikosten esitutkinnan yhteydessä useimmiten tutkinnan liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksistä. Liiketoimintakielto voidaan määrätä rikoksesta saadun tuomion ohella ja sen kesto vaihtelee kolmesta seitsemään vuotta. Tuomioistuin määrää liiketoimintakiellon sisällöstä ja kestosta ja poliisi valvoo liiketoimintakiellon noudattamista.
– Talousrikostutkintayksikössä toimii liiketoimintakiellonvalvoja, joka tapaa liiketoimintakiellossa olevia henkilöitä ja laatii alkuselvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin henkilö on ryhtynyt kiellon johdosta, kertoo Siljamäki.
Sisä-Suomen alueella on tällä hetkellä 166 henkilöä määrättynä liiketoimintakieltoon.
Kansainvälistyminen vaikeuttaa tutkintaa
Talousrikostutkintayksikössä toimii rikoshyödyn jäljittäjä, joka tekee tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Kansainvälistyminen vaikeuttaa ja hidastaa tutkintaa sekä rahavirtojen tarkastelua.
– Kansainvälinen yhteistyö EU:n piirissä on toimivaa, mutta asiat mutkistuvat aina, kun tutkinnassa joudutaan ylittämään valtakunnanraja. Poliisin toimivaltuudet loppuvat valtionrajaan, jolloin olemme kansainvälisen yhteistyön varassa. Asian selvittäminen hidastuu aina kun teemme kansainvälistä yhteistyötä, kuvailee Siljamäki.
– Talousrikoksissa rikosprosessi on useimmiten valitettavan pitkä ja ennen tuomion lainvoimaisuutta on itse teosta saattanut kulua useimmiten vuosia. Asianosaisten näkökulmasta rikosprosessien venyminen on hyvin valitettavaa. Talousrikoksiin on jo esitutkinnan alkuvaiheessa nimetty syyttäjä, joka suorittaa syyteharkinnan esitutkinnan valmistuttua. Syyttäjäyhteistyö toimii hyvin ja antaa mahdollisuuden tehokkaaseen prosessiin, kertoo Siljamäki.
Yksi kommentti artikkeliin ”Koronapandemia ei ole vaikuttanut talousrikosten määriin”