Helsingin poliisi on tutkinut huhtikuusta 2022 alkaen huomattavan laajaa rikoskokonaisuutta, joka kohdistui kymmeniin pääosin iäkkäisiin naisiin. Epäillyt esiintyivät puhelimessa poliiseina ja saivat anastettua asianomistajien pankkitietoja. Poliisi epäilee useita henkilöitä virkavallan anastuksista, törkeistä petoksista ja törkeiden petosten yrityksistä. Epäillyt rikokset tapahtuivat lokakuun 2021 ja heinäkuun 2022 välillä.
Epäillyt käyttivät kaikissa tapauksissa samanlaista kaavaa. Yleensä he matkustivat Ruotsiin, jossa etsivät numeropalvelusta iäkkään kuuloisten suomalaisten henkilöiden yhteystietoja. Valinta tehtiin etunimien perusteella.
Puheluissa epäillyt esiintyivät poliiseina tai pankkitoimihenkilöinä ja saivat haltuunsa uhrien pankkitunnuksia. He siirsivät uhreilta suuria summia rahaa etukäteen hankittujen bulvaanien tileille. Poliisi tarkoittaa bulvaaneilla tässä yhteydessä henkilöitä, jotka luovuttivat pankkitilinsä rikollisorganisaation haltuun.
Pääepäiltyjen rikoskumppanit nostivat anastetut rahat käteisenä eri puolilla Suomea.
– Käytännössä heidän epäillään nostaneen asianomistajien eläkesäästöt kokonaan. Osalta vietiin myös luottovaroja. Tekijät pyrkivät selkeästi ja määrätietoisesti kohdistamaan teot juuri iäkkäisiin henkilöihin. Useammassa tapauksessa tekijät onnistuivat siirtämään jopa kymmeniätuhansia euroja ja nostamaan rahat ulos lähes samanaikaisesti useammalta automaatilta. Puheluissa tekijät usein esittivät uhreille, että he ovat juuri estämässä tämän kaltaisia rikoksia, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matias Björklund.
Asianomistajia on yli 60 ympäri Suomen. Esitutkinnan perusteella tapaus koostuu 16 rikosaallosta, jotka kestivät kerrallaan muutaman päivän ajan.
Poliisi käytti salaisia pakkokeinoja epäiltyjen selvittämiseen
Epäillyt saivat erehdyttämällä siirrettyä uhrien tileiltä yhteensä yli 700 000 euroa. Esitutkinnan aikana poliisi onnistui yhdessä pankkien kanssa pysäyttämään ja palauttamaan yhteensä noin 200 000 euroa.
Petoskokonaisuudessa on viisi pääepäiltyä, jotka ovat edelleen vangittuina. He ovat syntyneet vuosina 1996, 1982, 1984, 1984 ja 1956.
Poliisi otti kiinni ensimmäiset pääepäillyt toukokuussa 2022. Kolme heistä otettiin kiinni henkilöautosta heinäkuussa. Heiltä takavarikoitiin muun muassa matkapuhelin, jolla oli soitettu kolmelle asianomistajalle. Ajoneuvosta löytyi myös yhteystietojen hakemiseen käytetty päätelaite ja rikosvahinkoa vastaava määrä käteistä.
– Pääsimme tekijöiden jäljille omien tutkimustemme avulla. Salaisia pakkokeinoja hyödyntämällä saimme lopulta selville keskeisimmät henkilöt ja pystyimme keskeyttämään pitkään jatkuneen toiminnan. Kyseessä oli löyhä järjestelmä, johon kuului myös väliportaita. Osa epäillyistä hieman vaihteli eri rikosaalloissa, kertoo tutkinnanjohtaja Matias Björklund.
Poliisi epäilee, että pääepäillyt tekivät varsinaiset huijaussoitot ja siirsivät rahat eteenpäin. Muut epäilyt vastasivat rahaliikenteestä Suomessa ja esimerkiksi rikosten tekovälineiden hankkimisesta.
– Epäiltyjen rikollinen toiminta on ollut hyvin järjestelmällistä ja ammattimaista. Rikosten toteuttamisessa on ollut mukana yli sata ihmistä. Vangittuina on ollut yli 20 ihmistä. Tutkinta on vaatinut meiltä paljon aikaa ja kansainvälistä yhteistyötä sekä sitonut useita työntekijöitä, kertoo rikoskomisario Markku Juurikkamäki, joka on kokonaisuuden toinen tutkinnanjohtaja.
Ensimmäisen selvitetyn petosaallon syytteen nostamisen määräpäivä on 12. lokakuuta. Suurin osa tapauksista lähtee syyttäjälle lokakuun alkupuolella. Syytteen noston takaraja on 17. marraskuuta.
Estä läheisen joutuminen rikollisten kohteeksi
Helsingin poliisi on saanut syyskuun lopussa ja lokakuun alussa uusia ilmoituksia epäillyistä huijauksista, joiden kohteena on ollut ikäihmisiä. Epäillyt ovat esiintyneet esimerkiksi pankkivirkailijoina ja vakuutustarkastajina. Tämäntyyppisiä rikoksia tapahtuu jatkuvasti.
Iäkkäillä ihmisillä on suurempi riski joutua huijausrikosten kohteeksi kuin nuoremmilla. Rikolliset käyttävät hyväkseen esimerkiksi sairauksia, jotka alentavat toimintakykyä. Netissä huijarit hyödyntävät joidenkin ikäihmisten puutteellisia tietotekniikkataitoja.
Huijarit tekevät rikoksia myös kasvotusten ja postitse. He saattavat esiintyä poliisina tai muuna luotettavan oloisena henkilönä.
Asianomistajalle voidaan kertoa, että hän on voittanut jotakin tai hänelle saatetaan myydä erilaisia tuotteita. Tyypillistä on myös väitetty rahan kerääminen hyvään tarkoitukseen.
Neuvo ja tue läheistäsi, jotta tämä ei joutuisi huijauksen tai muun rikoksen kohteeksi:
• Pidä yhteyttä.
• Anna vinkkejä huijausten tunnusmerkeistä.
• Muistuta, että mitään pankkitunnuksia ei pidä luovuttaa kenellekään.
• Kerro, mistä oikean poliisin tunnistaa.
• Muistuta, että kotiovea ei tarvitse avata kenellekään, jota ei tunne.
• Kerro, että poliisi, muu viranomainen tai pankin henkilökunta ei koskaan kysy kenenkään pankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostitse tai kotiovella.
• Ohjeista, mistä apua tarvittaessa löytyy.
• Muistuta hätänumerosta 112.
• Ole kiinnostunut läheisen asioista ja kysy kuulumisia
• Tee rikosilmoitus, jos epäilet rikosta.